Maskun kunnanvaltuustolle 5.11.2018
Hankintalakia uudistamalla valtio on antanut kuntien käyttöön tehokkaan välineen, joka mahdollistaa samanaikaisesti paikallisen elinkeinotoiminnan tukemisen, ekologisesti kestävän toiminnan sekä kunnan palvelutuotannon laadun parantamisen. Uusi hankintalaki nosti kansallisten tavara- ja palveluhankintojen kynnysrajan 60 000 Euroon. Käytännössä siis tuon summan alittavien hankintojen osalta kuntien ei tarvitse tehdä esimerkiksi tavara- tai palveluhankintaansa hankintalain edellyttämällä tavalla, kunhan varmistutaan siitä, että näissä ns. pienhankinnoissa noudatetaan avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Parhaimmillaan tämä siis tarkoittaa sitä, että kunta voi pienhankinnoissa luopua monimutkaista kilpailutusprosessia (Hilmassa), joka usein jo riittää sulkemaan pienemmät ja paikalliset yritykset ulos kilpailutuksesta. Nyt kuntien on myös mahdollista helpommin pilkkoa hankintojaan osiin. Maskun tulisi hyödyntää tätä mahdollisuutta nykyistä enemmän, sillä käytännössä Maskun kunnan elintarvikehankinnat lähes kokonaisuudessaan alittavat kansallisen kynnysarvon. Toisin sanoen lähes kaikki kunnan elintarvikehankinnat voitaisiin tehdä hankintalain ulkopuolisina.
Tällä hetkellä Maskun kunnan elintarvikehankinnoista kuitenkin vain marginaalinen osa hankitaan paikallisilta toimijoilta, kun valtaosa hankinnoista tehdään Turun kaupungin hankintarenkaan kautta. Kuntaliiton vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan Suomen kuntien elintarvikehankinnoissa lähiruoan osuus oli noin 7 prosenttia kaikista elintarvikehankinnoista. On myös laskettu, että paikallishankinnoilla on 1,7-kertainen kustannusvaikutus, eli 1,00 Euron hankintahinnan suotuisa talousvaikutus on lähialueella 1,70 Euroa. Hankinnassa mahdollisesti maksettu korkeampi hinta on siis sijoitus oman lähialueen yrityksiin ja työllistämismahdollisuuksiin, joiden edistäminen taas on yksi kunnan keskeisistä tehtävistä. Suosimalla paikallista tuotantoa kunta tekisi myös ekologisesti kestävämmän valinnan, kun ruokatuotannon ympäristövaikutuksiin pystyttäisiin omilla valinnoilla paremmin vaikuttamaan.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Maskun kunta laatii viipymättä elintarvikehankintoja ohjaavan strategian, jossa ruokahuoltopalveluiden toiminnallisiin tavoitteisiin sisällytetään paikallishankintojen ja hankittavien raaka-aineiden kotimaisuus- ja paikallisuusasteen tavoitetaso. Samalla Maskun tulisi vähentää tukeutumistaan Turun hankintarenkaaseen elintarvikehankintoja tehtäessä ja sen sijaan selvittää vaihtoehtoisia keinoja, kuten esimerkiksi E-hankinnat -palvelun (www.e-hankinnat.fi) käyttöönottoa kunnan hankintojen tekemisessä. Lisäksi esitämme, että Maskun kunta laatii viipymättä paikallistuottajarekisterin, josta selviää tiedot paikallisesti saatavilla olevien elintarvikkeiden laadusta, jalostusasteesta sekä tuotantomääristä.
Tavoitteena tulisi olla, että Masku kasvattaa elintarvikehankintojensa paikallishankinta-astetta yli Suomen kuntien keskiarvotason vuoden 2021 loppuun mennessä. Ruokahuoltopalveluiden hankintoja tulee myös pyrkiä pilkkomaan osiin erityisesti niiden materiaalien ja raaka-aineiden osalta, joissa paikallishankinta, tai hankinta ympäryskunnista, on mahdollista. Nämä materiaalit tulisi sitten ensisijaisesti hankkia Turun hankintarenkaan ulkopuolisina kilpailutuksina niin, että tarjoukset laaditaan niin, että ne soveltuvat ensisijaisesti paikallisille toimijoille silloin kun kynnysarvo alittuu, eikä kilpailutusta tarvitse tehdä hankintalain mukaisella menettelyllä. Tämä mahdollistaisi sen, että kunnalla olisi aktiivinen rooli paikallisten yrittäjien ja kunnan elinvoiman rakentajana.