Kiinteistöistä ja erityisesti lämmityksestä aiheutuvat kustannukset tuottavat kunnille helposti talousarvion ylityksiä. Pahimmillaan näiden ylitysten suuruus ja lisätalousarvioiden tarve ovat suuruusluokaltaan useita prosentteja koko kiinteistötoimen talousarviosta. Tämä on tuttu ongelma monissa kunnissa. Sähkön ja sen siirron yhteishinta on noussut viimeisten vuosien aikana tasaisesti, mutta ennustettavasti. Näin ollen nuo kiinteistötoimen talousarvion ylittävät kuluerät eivät selity sähkön hinnan nousulla. Lämmitysöljyn hinta taas on noussut radikaalimmin ja sen hinnanmuutokset ovat heikommin ennustettavissa. Siksi on perusteltua olettaa, että kiinteistönhoidon kustannuksia pystyttäisiin pitkällä aikavälillä alentamaan ja ennakoimaan paremmin, mikäli kunnan kiinteistöissä käytettävää lämmitystekniikkaa lähdettäisiin määrätietoisesti uudistamaan taloudellisempaan ja samalla myös ekologisesti kestävämpään suuntaan. Kiinteistöjen lämmitys aiheuttaa koko Suomen energiankulutuksesta lähes 70% ja kuntien kasvihuonekaasupäästöistä jopa 30%, joka on enemmän kuin liikenteen aiheuttamat päästöt. Samalla kiinteistöjen lämmityksestä johtuvien päästöjen vähentäminen on nopein ja konkreettisin keino, jolla kunnat voivat vaikuttaa oman hiilijalanjälkensä pienentämiseen. Kuntien tulisi myös omalla toiminnallaan näyttää asukkailleen esimerkkiä ryhtymällä itse konkreettisiin ilmastotekoihin.
Kuva: Esimerkkikuvaaja kiinteistön lämmitystekniikan kustannuskertymästä. Kuvaajan avulla on helppoa hahmottaa, että öljylämmityksen kustannuskehityksen pysyessä nykyisen kaltaisena, on maalämpöön siirtyminen kustannustehokkain lämmitysmuoto siinäkin tapauksessa, että öljylämmitin ei olisi teknisen käyttöikänsä päässä.
Koska monien kuntien rakennuskanta nojaa lämmitystekniikaltaan edelleen öljyn käyttöön, voidaan lämmityskustannusten suunniteltua suuremman määrän arvioida liittyvän ennemmin öljyn kuin sähkön hintaan. Siksi kuntien tulisikin viipymättä toteuttaa lämmitystapojen kustannusvertailu sekä laatia suunnitelma kaikkien kunnan edelleen öljyllä lämpiävien kiinteistöjen lämmitystavan muuttamisesta energiatehokkuudeltaan parhaaseen lämmitysmuotoon. Motivan vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan maalämpö on pitkällä aikavälillä selkeästi edullisin tapa lämmittää taloa ja maalämpöpumpun keskimääräinen investoinnin takaisinmaksuaika on 7 vuotta, joten jokaisen edelleen öljyä lämmitysmuotonaan käyttävän kiinteistön lämmitystekniikka tulisi uudistaa niin pian kuin se on taloudellisesti mahdollista. Siksi kuntien kannattaisi sisällyttää kiinteistöjen kunnossapito-ohjelmaan (ja kunnan investointisuunnitelmaan) lämmitystekniikan uudistamisesta aiheutuvat investointikulut nopealla aikataululla.
Näin toimien kuntien olisi mahdollista ryhtyä nopeasti vaikuttaviin ilmastotekoihin ja tehdä samalla investointeja, joiden takaisinmaksuaika etsii veroistaan.
Rami Käkönen