Viimeisen 50-60 vuoden aikana Masku on muuttunut perinteisestä maaseudusta kaupunkiseudun kehyskunnaksi. Aiemmin metsiä pidettiin pahanpäivänvarana, raaka-aineena ja potentiaalisena rakennusmaana. Asukastiheyden kasvu ja asukkaiden elämisen tavan muutos ovat laajentaneet ja syventäneet metsien merkitystä. Maskun taajamissa asuville metsät on lähivirkistysalueita.
Kun Maskun nykyisten suurten asuinalueiden rakentamisaikaan käsitellyt metsät alkavat nyt olla päätehakkuuiässä, on kunnan viimeistään syytä kirkastaa tavoitteensa metsien omistukselle. Nämä tavoitteet tulee toimittaa metsäsuunnitelman laatijalle. Nyt olemme tilanteessa, jossa nykyinen, vuosille 2019-2028 laadittu metsäsuunnitelma on tehty ilman, että kunta on antanut suunnitelman laatineelle metsänhoitoyhdistykselle metsien suhteen omistajaohjausta. Näin ollen suunnitelman tavoitteeksi on muodostunut metsästä saatavan hakkuutuoton maksimointi koko kunnan metsäomaisuuden osalta.
Maskun perinteisille valtapuolueille tämä järjestelmä näyttää sopivan. Maskun vihreät yritti jo helmikuussa 2018, eli hyvissä ajoin ennen uuden suunnitelman laatimista, herättää keskustelua metsien käytöstä. Tämä ei vaikuttanut kuin joihinkin korulauseisiin suunnitelman alussa.
Kuuden vuoden viive metsien käsittelyssä johtuu siitä, että kunnan isot puolueet yrittivät härkäpäisesti ohittaa koko keskustelun metsäsuunnitelman sisällöstä ja tavoitteista oikaisemalla suoraan maisematyölupaan ilman suunnitelman käsittelyä ja hyväksymistä. Maisematyölupa vaaditaan asemakaava-alueilla jopa tonttipuiden kaatamiseen, mutta käytännössä laki ei juuri jätä mahdollisuuksia luvan epäämiseen. Vaikka syy hakkuutöiden viivästymisestä pyritään mieluusti vierittämään vihreiden harteille, koskee todellisuudessa ainoa vihreiden aiheuttama viive maisematyölupaa. Sen hyväksymistä joulukuussa 2019 Maskun vihreät vastustivat ennen kaikkea siksi, että maisematyöluvan perustana käytetystä metsäsuunnitelmasta oli lähes mahdotonta hahmottaa missä suunitellut hakkuut olisivat tapahtuneet. Samasta syystä koko asian palautui valmisteluun joulukuussa 2024, mutta tällä kertaa koko teknisen lautakunta oli palauttamisen kannalla. Lisäksi vuosi 2023 kului odotellessa hallinto-oikeuden päätöstä luonnonsuojeluyhdistyksen (ei siis Maskun vihreiden) maisematyölupavalituksesta. Oikeus kuitenkin katsoi, ettei yhdistyksellä ollut asiassa valitusoikeutta. Vihreitä isommat puolueet olisivat halutessaan hyvinkin voineet pitää käsittelyssä ripeämpää tahtia varsinkin vuosina 2018-2023.
Nyt, maaliskuussa 2025, meillä siis ei ole hyväksyttyä metsäsuunnitelmaa.
Millainen on Maskun nykyinen metsäsuunnitelma vuosille 2019 -2028?
Voidaanko metsäsuunnitelma 2019-2028 siis vain hyväksyä ja aloittaa työt, kun on saatu kunnon kartat hakkuiden kohteista? Monet kunnan nykyisistä ja tulevista päättäjistä tätä toivoisivat, ja ilmeisesti jotkut suunnittelevat vielä rankempia hakkuita paikkaamaan kunnan taloustilannetta.
Ennen päätöstä kannattaa tutustua suunnitelmaan tarkemmin. Siinä arvioidaan Maskun metsistä saatavan 10 vuoden aikana 12 000 kuutiota puuta, joista on laskettu saatavan nettotuloa 310 000 € (samalla kun Maskun kunnan talousarvion alijäämä pelkästään vuonna 2025 on 1,5 miljoonaa euroa).
Suurimmat osat tästä arvioidusta tulosta edellyttävät päätehakkuita (avo-, siemenpuu ja erikoishakkuu), joita suunnitellaan erikoisesti Isosuon ja Karinkylän välille (10 ha) ja Seikelän koulun ja päiväkodin takametsään (5 ha). Joissakin tapauksissa, esimerkiksi Rivieran Haloilan puoleisen osan (3,1 ha) Karhupuiston Mertalan puolen (2,5 ha) ja Humikkala-Piiksvuori alueella metsästä pyritään hakkuilla saamaan hehtaaria kohti yhtä paljon puuta.
Jos lasketaan yhteen kaikki päättöhakkuut (käytännössä siis avohakkuu) ja muut vähintään 4000 € tuottavat hakkuut, saadaan yhteensä 2 200 puukuutiometriä 55 ha alalta. Nämä ovat siis tuottoisimpia, suuriakin tukkeja tuottavia hakkuita, koska lopuille harvennuksille jää puolet puumäärästä (lähinnä halvempaa kuitupuuta), mutta rahalliseksi tuotoksi jää vain 90 000 €.
Suuri ongelma tässä yhtälössä on siinä, että yli puolet isoista hakkuista tapahtuisi asemakaava-alueilla, usein talojen välisillä metsäkaistaleilla. Asemakaavan ulkopuolellakin tapahtuvat rajut käsittelyt tapahtuvat asutuksen lähellä, vaikka toki kauempanakin olevia alueita joukkoon mahtuu.
Suojametsiä eli erityisesti suojan melua ja pölyä vastaan tarjoavia metsiä ei suunnitelmassa ole luonnollisesti voitu huomioida, koska kunta ei näitä tietoja ole suunnittelijalle jakanut. Suunnitelmassa mainitaan moottoritien suojametsät, mutta siinä jää kuitenkin varsin epäselväksi mitä sillä tarkoitetaan (esim. Sulhonpuiston leikkikentän hakkuut moottoritien suuntaan).
Kunnassa kannattaisi nyt samalla myös miettiä ennakolta tulevia maankäyttötarpeita, sillä uusia asuma-alueita tai matkailupalveluita ei ole mielekästä suunnitella alueelle, jonne on jo ehditty toteuttaa avohakkuita.
Maskun metsistä on suojeltu 0,7 %, kun keskimääräinen taso Etelä-Suomessa on 3-4 %. Maskun metsistä on laadittu luontoarvio, jossa on ehdotettu suojelun arvoisia ja kunnostusta kaipaavia alueita. Näitä ei ole kuitenkaan suunnitelmassa huomioitu, koska mukana ei ole lain suojelua ehdottomasti edellyttämiä alueita. Tietysti, mikäli hakkuut nyt toteutetaan, jatkossa suojeluun kelpaavia alueita ei ole senkään vertaa. Kunta ei ole selvittänyt, voisiko kunta saada suojelukorvauksia joistakin metsistään ja näin saada metsistä tuloa ilman tarvetta hakkuille.
Selkein ratkaisu metsäsuunnitelmaan olisi jättää tässä vaiheessa kaikki asemakaava-alueet metsänhoidon ulkopuolelle. Lopuista kannattaa selvittää ensin suojametsien, suojelun ja maankäytön tarpeet, ja että loppuja kohdellaan tuottotavoitteisina talousmetsinä. Näille laadittaisiin erikseen hakkuusuunnitelma, joka asetettaisiin ensin kuntalaisten kommentoitavaksi.
Jatkossa metsäsuunnitelma vuosille 2029-2038 tulisi laatia ainoastaan talousmetsille kunnan laatimin omistajaohjauskriteerein. Lopuille metsäalueille käytetään rakennetun ympäristön viherrakentamisen kriteereitä (RAMS).